Kiusanhenkiä kotilaitumellamme

Voihan rähmä! Kotilaitumemme !kuvalauta on pilattu perin pohjin. Kuka pitää kanavaa henkilökohtaisena päiväkirjanaan paskuudestaan ulisten ja samalla kuvitellusta älykkyydestään egoillen, kuka taas floodaa bottiarmeijallaan ja suunnittelee isänsä ja itsensä tappamista. Bänniä näille sekopäille ja vähän äkkiä sittenkin!

Kiusanhenget ovat aina kuuluneet !kuvalaudan arkipäivään; itse en heistä liene vähäisin. Kiinnostava kanavallakin ohimennen esiin nostettu kysymys onkin, mitä tapahtuisi, jos nykyiset "pahikset" poistettaisiin kanavalta. Oma veikkaukseni on, että uusia vihulaisia kyllä löytyisi, viha ja konflikti ovat erottamaton osa !kuvalaudan arkea. Ainakin osittain kanava elää draamasta ja vastakkainasettelusta.

En silti väitä, etteikö perseilyn intensiteetissä olisi eroja eri kiusanhenkien välillä. Koko yhteisöä rasittaviksi he käyvät usein silloin, kun !kuviksesta tulee heidän elämänsä (miltei) ainoa sisältö. Yhteisö kuitenkin moderoi itseään kiusanhenkienkin suhteen: usein heitä vastaan hyökätään useamman anon voimin.

Toki kiusanhenki on aina myös jossain määrin subjektiivinen käsite. Osa anoyhteisöstä saattaa rakastaa tiettyä sekopäätä, jota anoryhmä vihaa leppymättömästi. Myös moderaattorina yhteisön mielipide on otettava huomioon; jos vaikkapa minä toimisin hetken mielijohteesta ja vain omien itsekkäiden mielipiteideni varassa, olisin saattanut poistaa kanavalta jo kymmenkunta henkilöä.

Kun kiusanhenget käyvät hermoille, kannattaa muistuttaa itseään siitä, missä oikein viettää aikaansa. !kuvalaudalta on turha etsiä (pelkkää) laatukeskustelua ja terveitä ihmisiä. Ja kaikkihan me toisinaan nautimme pienestä draamanpoikasesta kanavallamme, tunnustamme sitä tai emme.

!kuviksen kasvoja

Minulla on autismi

Perseilykolumni: osaatko lukea anoja !kuvalaudalla?

Ylläpidon tietotoimisto YTT kertoi viikon alussa haasteesta, jonka ideana on tuottaa anoille raivokohtaus 15 minuutissa. Helppoa, vai mitä? Saatat ehkä ajatella niin, mutta saatat jättää huomiotta sen kaiken tärkeimmän seikan, joka jokaisen perseilijän tulisi painaa tiukasti mieleensä.

Vuoden perseilijä -sivuston haastattelema, flodekirjan kirjoittanut bm muistuttaa nimittäin siitä, että anoja ei saa nitistettyä liiallisella tekniikoiden vaihtelulla.

– Kun teet jotain, joka aiheuttaa negatiivisen reaktion anokanavalla, jatka sen tekemistä, kiihtyvällä nopeudella ja voimakkuudella, bm vinkkaa.*

Kaikki perseilijät ovat tästä samaa mieltä. Harvan anon oloa nimittäin helpottaa perseilyfloden aikana yhtä paljon mikään muu asia kuin se, että on juuri vetämässä kunnon itkupotkuraget ja sitten perseilijä alkaakin puuhaamaan jotain aivan muuta. "Moros anos, mikäs menos?" Raivokohtauksen mahdollisuus meni nimittäin siinä.

Tämä on asia, josta ei voi liikaa jauhaa. Jos ano ulisee tai muutoin näyttää kärsivän, on vaikea käsittää, miksi kenenkään mielestä olisi hyvä idea sillä hetkellä vaihtaa toimintamallia ja lopettaa perseilyflode. Mitä oikein liikkuu sellaisen ihmisen päässä? "Ai, sain hänet ulisemaan tuskissaan, kokeilenpas yhtä toistakin kikkaa..." Älä kokeile. Älä missään nimessä lopeta sitä, mitä olet tekemässä. Se on yksi suurimmista mokista, joita perseilijä voi !kuvalaudalla tehdä.

Olipa kyse sitten provosoinnista tai kunnon paskaflodesta, pelisilmän puute voi pahimmillaan pilata mahdollisuutesi voittoon. Se voi nimittäin karaista anon tulevia koitoksia varten, eikä hän enää suostu raivoamaan perseilysi seurauksena. Miksi hän nimittäin vaivautuisi, kun et kuitenkaan ymmärrä hänen sielunelämästään mitään?

Jos et tiedä, vituttaako kanssa-anoasi, kysy. Anna hänelle kaksi tarkkaa vaihtoehtoa. Kysy esimerkiksi, että jatkanko flodea vai olisiko nyt jo aika siirtyä käsittelemään sitä, kuinka paska ihminen olet. Näin perseilysi uhrin on helppo vastata sinulle suorasanaisesti ja itse pysyt kärryillä siitä, missä mennään.

Jos anot ovat aivan hiljaa, eikä perseilylläsi tunnu olevan mitään vaikutusta, tarkista nimihomojen idletimet ja vaihda häirinköintitapaa. Mutta älä ikinä, ikinä, ikinä lopeta sitä, mitä olet tekemässä, jos anot ulisevat tuskissaan. Ainakaan ennen useaa ragequittia.


* Tästä kanssa-anon !kuvalaudalle postaamasta lainista syntyi laajentamalla tämä juttu. Alkuperäinen vinkkaaja ei tosin ollut bm vaan ano. Koko kolumni on kirjoitettu tämän !kuvalaudalle linkatun jutun päälle pienin muokkauksin.

Flodekulttuurin helmiä näytöltä kuvattuina

Saloran tie

Koppoti koppoti

Värimerkkiflodea.

Moderaation Tsyrgh.

Kaikuja menneisyydestä.

Joulupasi.

Köpiksen !kuvalauta

Kohtalo johdatti minut pari kuukautta sitten työmatkalle Kööpenhaminaan. Matka ei virallisen sisältönsä puolesta ollut kovin kiinnostava tahi tuloksekas, mutta ajatuksenruokaa reissu tarjosi sitäkin enemmän. Erityisen kiinnostavaa anon näkökulmasta Köpiksessä on vapaakaupungiksi julistautunut Christianian kaupunginosa.

Christiania on aikoinaan laivaston käytöstä vapautunut vanha kasarmialue Kööpenhaminan keskustassa. Se on noin tuhannen anarkistin, taiteilijan, talonvaltaajan, hipin ja vasemmistoradikaalin
kotilaidun. Kyseinen kaupunginosa ei tunnusta Tanskan eikä EU:n lakeja. Selkeästi tämä näkyy esimerkiksi alueella harjoitettavana kannabiskauppana, jota Kööpenhaminan kaupunki on toki useaan otteeseen yrittänyt suitsia.

Realisoitunut anarkistinen utopia ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei mitään sääntöjä olisi. Christianiassa esimerkiksi väkivalta, kovat huumeet ja moottoripyöräjengit ovat kiellettyjä. Siellä on myös oma hallinto, joka kontrolloi esimerkiksi rakentamista ja nimellisiä vuokramaksuja. Tilannetta voi verrata !kuvalautaan: yhteisö moderoi paljolti itseään, mutta jonkinlaisia sääntöjä on ja rajoja silti olemassa. Pahimmat perseilijät ja yhteisön henkeä saastuttavat tekijät tulee kitkeä.

Christiania ja !kuvalauta ovat molemmat melkoisia sosiaalisia kokeita, psykologien ja yhteiskuntatieteilijöiden aarreaittoja. Kummassakin leimahtaa aika ajoin käyntiin draama tai konflikti (!kuvalaudalla isot nimihomodraamat tai paskaflodet, Christianiassa esimerkiksi huumejengien valtataisteluihin liittyvät murhat), jonka aallot kuitenkin yleensä laantuvat melko nopeasti ja hiljaiselon harmonia palautuu tuota pikaa. Tähän vaihteluun viittaa myös tämän blogin nimi.

Anarkia ja anorkia eivät ole muista piittaamatonta perseilyä. Sen sijaan vapaus tuo vastuuta, ja sen vastuun anot ovat toistaiseksi minun lyhyenä modekautenani kantaneet !kuvalaudalla hienosti.

Usko anarkian tai anorkian toimivuuteen ei silti ole koskaan ollut itsestäänselvyys. Tanskan valtio ja Kööpenhaminan kaupunki ovat yrittäneet normalisoida Christianian olosuhteita jo vuosikymmeniä. !kuvalaudan uhkana taas ovat olleet anorkian vastaiset moderaattorit (ja epärealistinen ideaali anokanavasta, jolla keskustelu pysyisi jatkuvasti täysin sivistyneenä ja asiallisena) sekä huoli siitä, kauanko IRCnet tulee pysymään pystyssä. Toivonkin sekä !kuvalaudalle että Christianialle pitkää ikää!*

-bm



* Tämän tekstin kirjoittaja ei ole anarkisti eikä vasemmistolainen. !kuvalaudan ja Christianian kaltaiset yhteiskunnan normeista vapautuneet kuplat ovat silti hänen mielestään kiehtovia ja niille on maailmassa paikkansa; ellei muuten, niin tietynlaisina omituisten otusten kerhoina.

nunu striimaa

Mä itkin vähän kun irkkasin ja runkkasin
Mä tahdon tähän kanavaan sinut takaisin
Kun yksin sänkyyni kömmin talo naristi nurkkiaan
Voi kuinka me nunua kaivataan ;__;

(anon wanha itkuvirsi)

P.S. Uushomot ei muista.

Taskiksen kartanosta vallan kammareihin

Kun vuonna 2008 nuorena trekkinä aikoinaan joinasin !kuvalaudalle ja pian sen jälkeen myös risuaidalle ulisemaan taskiksen banneista, osasin tuskin arvata, millainen seikkailu minua
seuraavien vuosien aikana odottaisi. Tuolloin olin hyvin vähän anoirkin toimintaperiaatteista ymmärtävä perseilijä, jolla ei myöskään ollut mitään käsitystä siitä, mitä lautakulttuuri ylipäänsä pitää sisällään (en löytänyt !kuvalautaa lautojen kautta).

Silti tajusin heti jotakin äärimmäisen hienoa: irkissä on kanava, jolla voin anonyyminä ulista jos jonkinlaista paskaa ilman suurtakaan pelkoa siitä, että joku tukkisi turpani. Tässä mielessä !kuvalauta oli kuin tehty minulle, oikeassa maailmassa hiljaiselle mutta interwebseissä häiriköimällä virtuaalikikkeliään kasvattavalle nörttipojalle.

Yllätyksenä tuli kuitenkin se, että !kuvalaudalla häiriköinninkin ympärillä oli yhteisöllisyyttä: kanavalla oli aivan selvä floderit vs. modet -asetelma jo ennen minun saapumistani. Taskiksen ympärille kehittyneen trekkiarmeijan lisäksi !kuvalaudalla siis oli floodaajaporukka, jonka flode nivoutui saumattomasti minun tuotoksiini muodostaen tuntien pituisia yhteisflodeja. Tämä teki flodesta nautinnollista; häiriköinnistä tuli hiljalleen taidetta.

Tästä alkoi se pitkä matka, jota vain vanhahomot ovat seuranneet alusta asti: ensimmäinen flodeblogi syntyi syksyllä 2009 ja vuosien varrella sitä seurasi kaksi muuta. Flodet ja flodekulttuuri - kuten myös !kuvalaudan moderointipolitiikat - kokivat useita erilaisia kausia, mutta pääasetelma pysyi aina samana; modejen ja flodejen taisto jatkui.

Ajan mittaan näytti jo hiukan siltä, että trek olisi kasvanut aikuiseksi. trek11 ei paljonkaan perseillyt ja floodaillut, hän oli jopa hyvissä väleissä joidenkin modejen kanssa eikä hänen tunnettua hostiaan bannattu !kuvalaudalta joitakin lyhyitä jaksoja lukuun ottamatta.

Monien kummastukseksi sivistyneeksi baskeripäätrekiksi luonnehdittu ja anokulttuurin dokumentointityötä tekevä trek11 kuitenkin taantui keinoperseestään selittäväksi bottimestariksi, joka ei osannut muuta kuin paskoa ja sotkea. Tässä ei kuitenkaan tarkemmin miettien ole kyse muusta kuin paluusta aikaisemman vuoden 2008 trek4:n tasolle. Tämä trekkien esimuoto ei näet oikeastaan muuta tehnyt kuin sotki !kuvalautaa.

22.12.2016 tapahtui jotain vielä yllättävämpää. Bottimestarista tuli !kuvalaudan operaattori. Nopeasti ajatellen pyörätuolissa istuvaa keinopersesekopäätä esittävän hullun oppaaminen on ehkä viimeinen teko, mitä järjissään olevalta moderaattorilta voisi kuvitella. Kuten vanha sanonta kuuluu, werteg osaa kuitenkin aina yllättää.

On selvää, että bottimestaria opatessa täytyy nähdä kyseisen hahmon taakse. Siellä on !kuvalauta-kanavaa pakkomielteisesti rakastava ja obsessoiva no-life, joka on vain odottanut tilaisuutta varmistaa !kuvalaudan säilyminen ja omistautua jälleen kanavalle. Nyt se tilaisuus on tullut,
ja historian lehdet kääntyneet. Häirikkö on loikannut ylläpidon toimistoon.

Ilmiö lienee vähän sama kuin se, että vaikkapa ala-asteella häiriökäyttäytyvälle Jani-Petterille annetaankin äkkiä vastuutehtäviä ja jotakin mielekästä tekemistä. Tällöin perseily saattaa loppua, ellei yksilö sitten aivan toivoton raivoautisti. Minun tapauksessani tämä lähestymistapa uskoakseni toimii. Sivuvaikutuksena aiemmin mainitsemani modejen ja floderien välinen jännite saattaa entisestään pienentyä, kun floodaajan ja moden ero on vain veteen piirretty viiva (eipä sillä, etteivät eräät !kuvalaudan aiemmatkin modet olisi floodanneet, tällä huvituksella on pitkä perinne).

Tämä ei myöskään ole ensimmäinen kerta, kun olen !kuvalaudalla opattuna. Jotkut muistanevat 2011 Wobotin avulla suoritetun "kanavanvaltauksen", jossa onnistuin keplottelemaan opit itselleni ja deoppaamaan muut kanavan operaattorit. Jonkin aikaa kyseisen episodin jälkeen muutaman kaljan nauttinut Wooki pohdiskeli oppien antamista trekille. Mainittakoon myös, että jo trek8 kampanjoi aikoinaan leikkimielisesti modeksi valitsemisensa puolesta (huomaa jo tuolloin varsin anarkistinen agenda!).

Silti on ymmärrettävää, että vallanvaihdos aiheuttaa aina epävarmuutta. Näin on laita erityisesti nyt, kun viimeinen !kuvalaudan wanhan modekaartin jäsen siirtyi sivuun ja kanava on nyt täysin uuden moden (joskin samalla myös paatuneen wanhahomon) käsissä. !kuvalaudan historiassa koko modetiimi ei koskaan ennen ole vaihtunut kerralla. Tosin jo ennenkin opattuna ollut ja nyt uudestaan opit saanut Pete luo tältä osin jonkinlaista jatkuvuutta.

Vain aika näyttää, oliko wertegin rohkea veto oikea. Ellei ollut, on tällä monessa liemessä keitetyllä !kuvalaudan veteraanimoderaattorilla varmasti oppaamistani koskeviin tiedusteluihin vastaus valmiina: "Ihmisten odotusten pettäminen on se, mitä teen parhaiten."

Joka tapauksessa istun nyt !kuvalauta-nimisen sontaläjän päällä. Siinä sontaläjässä moni ano vetää elämäänsä vessanpöntöstä alas, kuten Wooki aikanaan !kuvalaudalla notkumista osuvasti luonnehti. Oli miten oli, en ole koskaan ollut mistään sontaläjästä yhtä ylpeä.

-bm